Eilen marraskuun ensimmäisenä, opintoihin liittyi reflektointitehtävä, jonka suorittajat oli jaettu lähiryhmään ja etäryhmään. Lähisuorittajat tekivät annettuja tehtäviä paikan päällä Rovaniemellä ja me etäilijät pohdittiin elämyspedagogiikan reflektioprosesseihin liittyviä tehtäviä tasatunnein sähköisten kanavien välityksellä. Hiukan harmitti etäily, kun paikan päällä oleville oli annettu yhdeksi päivän tehtäväksi käydä virkistävällä uintireissulla ja sisätiloja piti tehtävien suorittamisessa koko päivän tehtävien ajan välttää.
Koneella istumisen lomassa mietin, että miksipä ei, meiltä Kekajärvelle on lyhyt matka ja jäitäkään ei vielä järvessä näy. Illalla olisi liian pimeää ja jännittävyyskerroin turhan korkealla tämän tyyppiseen nopeaa päätöksentekoa vaativaan tempaisuun. Jos ei nyt niin todennäköisesti ei edelleenkään seuraavaan muutamaan vuoteen tule testattua, onko kylmään veteen dippaaminen vieläkin ihan hirveää.
Ylivieskan Kekajärven rannalla olevalle kaupungin omistamalle uintipaikalle / majalle pääsee meiltä hiekkateitä pyörällä ajelemalla noin 20 minuutissa. Kekan majaa voi kaupungilta myös vuokrata (päihteettömään käyttöön) kohtuuhinnalla, joten saunan lämmitys omiin tarpeisiinkin onnistuisi. Ylivieskan Latu pitää Kekalla säännöllisesti rantasaunaa lämpimänä avantouimareille.
Tämän aivopierun toteuttamisen välineenä oli tässä hetkessä auto. Mietin kuitenkin monta kertaa matkalla, että pyörällä paikalle ajelemalla lämpenisi kroppa lähes itsestään – mutta paluureissulla tarkeneminen jäi vielä mietityttämään.
Ensimmäinen dippaus oli lyhyt ja tuntui siltä että tähän ei voi millään ilveellä jäädä koukkuun! Vaikka avantouinnista ei vielä ollut puhettakaan vaan kyseessä oli kylmäuinti, ihan riittävän extremeltä se minulle tuntui! Nousin muutaman sekunnin päästä vedestä näennäisen rauhallisesti pois, ja toistin saman. Toisella kertaa pystyin jo ottaa muutaman vedon vedessä ja kolmannella kerralla viivyin taas muutaman sekunnin pidempään. Ehkä joku enemmän harrastanut voisi tässä vaiheessa kertoa, kauanko kylmässä vedessä on hyvä viipyä terveysvaikutusten saamiseksi, mutta minulle itseni ylittämiseen tämän verran kehon ja mielen haastamista oli ihan riittävästi!
Sitten pikaisesti kuivaa ja lämmintä päälle, ja takaisin kotiin. Täytyy sanoa että tästä muotoutui jo heti viikon alkuun yksi ennakoimattomista huippuhetkistä. Suurella todennäköisyydellä jatkoa seuraa!
Mitä rohkeaa sinä olet tehnyt tai miksi joku päähänpisto on vielä jäänyt tekemättä? Voisiko pienestä hulluttelusta olla joskus hyötyä? Kylmäuinti / avantouinti – hot or not?
Seuraavaa pulahdusta odotellen,
Piia