Siirry suoraan sisältöön

Itsetuntemus ja kasvun ihme

  • tehnyt

Olen viime aikoina todistanut niin ympärilläni vaikkapa lasteni kautta mutta myös erityisesti omassa itsessäni itsetuntemuksen kehittymistä pitkällä aikavälillä. Jo vuosia sitten olen muistanut mainita esimerkiksi työhaastatteluissa, kuinka pitkät kestävyysurheilusuoritukset, kilpailut tai kuntotapahtumat, ovat kasvattaneet itsetuntemustani niin, että olen osannut kuvata olevani sinnikäs, määrätietoinen, tavoitteisiin sitoutuva ja innostuva. Myös muutoskykyinen, uusia asioita mielellään kokeileva on ollut osa omaa kuvaustani. Nykyään kuvailen itseäni myös innostajaksi, ja olen lievästi järkyttyen aiemmista olettamuksistani poiketen huomannut, että minua ei motivoikaan hetken mielijohteesta uusien asioiden kokeilu ja perusvarman tekemisen horjuttaminen, vaan tunnen turvallisuutta rutiinien toistuessa. Olen vahvasti motivoitunut selvittämään että mistä kaikki nämä piirteet kumpuavat ja mitä ne minusta kertovat.

Analyysit ja kartoitukset

Viimeaikaisten opiskelujen myötä työkalut itsen eri puolien tunnistamiseen ovat lisääntyneet. Oman henkilökohtaisen oppimisen reflektoinnin lisäksi olemme käyttäneet erilaisia persoonallisuus-, informaation käsittely- ja liikkujatyyppi-kartoituksia. Ne jokainen ovat osoittautuneet vallan merkityksellisiksi välineiksi, erityisesti jos niitä tutkii ja vertailee ristiin toistensa kanssa, eri analyysien tuloksiin peilaten ja laajemmassa mittakaavassa.

Jokainen analyysi tai kartoitus, mikä tehdään vain analyysin tai kartoituksen tekemisen takia, jää vain analyysiksi tai kartoitukseksi. Sen sijaan, jos kartoitus ymmärretään välineenä itsetuntemuksen lisääntymiseen ja sen myötä työkaluna oikeiden välineiden löytämiseen oppimisessa, työskentelyssä tai vaikka urheilussa ja hyvinvointia tukevien valintojen tekemisessä vapaa-ajalla, ollaan oikealla polulla.

Vauhdin hurmaa ja matelevaa etenemistä

Viimeisen parin kuukauden aikana meno on ollut päätä huimaavan nopeaa ja samalla matelevan hidasta. Moottoritien nopeuksiin itsetuntemuksen ja oppimisen valtatiellä ollaan päästy oman yritykseni perustamisen alkuhuuruissa. Samaan syssyyn alkoi aueta tämä vimmaisen tekemisen meiningin sivujuonne – mitä ilmeisimmin suvussa kulkevien aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöiden piirteiden sävyttämänä. Diagnoosia tai ei, otan kaiken irti siitä tunteesta, kun löydän sen asian johon sydämeni palaa ja annan mennä. Pidän luovuutta, herkkyyttä ja tulenpalavaa intoa itselle tärkeän asian tekemiseen supervoimanani. Kiitos juttelutuokioista rakas ystäväni, jolla vimmaisuus ei esittäydy niinkään ulkoisena, vaan enemmän sisäisenä levottomuutena.

Kasvun ihmettelyä kerrakseen.

Minustako puutarhuri?

Se matelevan hidas, tipuaskel kerrallaan etenevä näytös on sitten käytännössä ollut vimmaisuudesta alkanut puutarhainnostus. Päätin jälleen, muutaman vuoden takaisen totaalisen rankkasateiden myötä tulleen pettymyksen jälkeen kokeilla uudelleen puutarhurointia ja hyötykasvien kasvattamista. Painelin intoa uhkuen markettiin ja ostin saman tien nipun erilaisia siemeniä, heti seuraavalla kauppareissulla vielä mukavan satsin kukkasipuleita. Multasäkkejä on kannettu kasvatuskauluksiin selkä vääränä. Kasvun ihme vie mennessään. Päivästä toiseen, lähes tunneittain, kävin istutuksen alkupäivinä kurkistelemassa että mitä pienille taimille kuului. On valtavan ihanaa nähdä, kuinka pienestä siemenestä puskee voimalla vihreä taimi kohti valoa, kaikesta huolimatta. Se kääntää itsensä aina valoon päin ja jatkaa kun siitä pidetään huolta. Hetki hetkeltä, milli milliltä.

Alku aina hankalaa?

Kasvun vaiheet

Missään kasvun lajissa emme voi hypätä portaita välistä. Jos autamme kasveja kasvamaan luonnottoman nopeasti täyteen mittaansa, tulee niistä heiveröisiä tai jollain tapaa epäkurantteja. Salitreenin aloittamisessa ei voida hypätä suoraan pitkään harrastaneen voimailijan maksimipainoihin. Samoin itsetuntemuksen polulla emme voi olettaa, että herätessämme itsetuntemuksessamme kasvun portaiden ensimmäisellä tasolla, olisimme aivan pian jo ylimmällä, itsemme ja muut dynaamisella, prosessiorientoituneella ja vuorovaikutuksellisella tavalla ymmärtäviä yksilöitä. Emme hyppää varovaisesta itsemme peiliin vilkuilusta aktiiviseen ajatusten, arvojen, tunteiden ja identiteetin tutkimiseen ja havainnointiin. On tärkeää ymmärtää, että koska yksilöinä tietoisuutemme itsetuntemuksestamme on kullakin yksilöllisesti kehittyneellä asteella, emme etene portaalta toiselle yhtä matkaa. Voimme yhdessä kuitenkin tukea toistemme kasvua, mutta emme voi olettaa vasta uimaan oppineelta heti hyppyä syvän itsetuntemuksen päähän. Välineitä, tukea ja kasvun mahdollistavat tavat voimme tarjota saataville.

Kasvuun tukea tarjolla!

Organisaatiopsykologi Anssi Balk kertoo Metataito Klinikan blogissa, kuinka itsetuntemus kehittyy vaiheittain. Hyvä itsetuntemus auttaa kehittymään niin henkilökohtaisella tasolla, mutta myös esimerkiksi työelämässä tai urheilussa. Parempi itsetuntemus auttaa löytämään kullekin sopivan reitin haasteiden läpi, ja se vähentää itse asetettujen rajoitteiden vaikutusta tavoitteisiin pyrkiessä.

Johtajuus ja itsetuntemus

Itsetuntemuksen ja hyvän johtajuuden välillä on vahva yhteys. Oli johtajuus sitten yrityksen, työyhteisön, urheilujoukkueen, oppijoiden tai vaikka perheen arjen ohjaamista – on väistämättä selvää, että hyvä itsetuntemus auttaa löytämään paremmin toimivia ja kehittäviä ohjaamisen tapoja. Itsetuntemuksessa korostuu yksilön ekstroversion eli ulospäinsuuntautuneisuuden ja empatian tasot. Mikäli johtaja arvioi yläkanttiin oman ulospäinsuuntautuneisuutensa ja empatian, on todellinen kokemus johtajuuden laadusta negatiivinen. Sen sijaan johtajan alakanttiin suuntautuneet omat arviot omasta ulospäinsuuntautuneisuudestaan ja empatian tasosta näkyvät johtajan parempana arvostuksena. Näin kertoo Psyconilla tutkimusjohtajana ja osakkaana työskentelevä filosofian tohtori Mikael Nederström, joka teki väitöskirjansa vuonna 2017 psykologian alalta, persoonallisuuden arvioimisesta ja mittaamisesta. Ylen artikkelissa Väitös: Hankala pomo on vähemmän hankala, jos saa tietää olevansa hankala on hyvin avattu väitöskirjan sisältöä.

Tiedän vain sen, etten tiedä mitään. ”
– Sokrates

Itsetuntemuksen vaikutus parisuhteeseen – kasvu ja tahtoympyrät

Itsetuntemuksen lisäämisellä on väistämättä positiivisia vaikutuksia myös perhe- tai parisuhteeseen. Näin ovat myös opinnäytetyössään Jussi Haikala ja Riikka Häkkinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta todenneet muutama vuosi sitten. Haikala ja Häkkinen rakensivat työssään erittäin havainnollistavan itsensä havainnointiin ja reflektioon, dialogisuuteen ja motivaatioon pohjautuvan Tahtoympyrät -työkalun, jota kokeilemalla voi saada aivan uusia työkaluja parisuhteen ja koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen. Suosittelen vahvasti tutustumaan tämän linkin kautta.

Tahtoympyrät -työkalu / Jussi Haikala ja Riikka Häkkinen

Nyt tiedän missä olen. Mitä sitten?

Mitä siis tehdä, kun itsetuntemuksen siemen on kylvetty? Ollaan rehellisiä itsellemme, nostetaan kasvot kohti valoa ja aloitetaan siitä että jokaisella on mahdollista kasvaa itsetuntemuksen polulla sekä näin kehittää sekä itseään mutta myös sitä ympäristöään, jossa elää ja toimii. Otetaan tarjotut välineet itsetuntemuksen lisäämiseen käyttöön sen mukaan, mitä haluaa tutkia ja kehittää. Haluatko sitten kartoittaa, millä tavalla liikkuminen oikeasti saa sinut motivoitumaan ja jatkamaan hyvää harrastusta, vaiko millaiset informaation käsittelytavat tekevät sinusta tehokkaamman työssäsi tai opinnoissasi.

Tieto ei aina lisää tuskaa. Se voi myös antaa vauhtia ja avata uusia ovia. Lisääntynyt itsetuntemus auttaa ottamaan harppauksia uusien asioiden pariin ja kokeilemaan siipiään. Myös uusia asioita kokeilemalla – tai joskus aiemmin mönkään menneitä asioita rohkeasti entisistä kokemuksista välittämättä, uudelleen testaamalla, voi saada itsetuntemusta kasvattavia ja motivaatiota ruokkivia onnistumisen kokemuksia aikaan. Taitaa meillekin tänä vuonna sittenkin tulla ihan itse kasvatettuja retiisejä!

Retiisit on hyviä! – näin olen kuullut.

”Kun se muuttui perhoseksi, toukat eivät puhuneet sen kauneudesta vaan siitä, kuinka outo siitä oli tullut. He halusivat perhosen muuttuvan takaisin siksi, mikä se oli aina ollut. Mutta sillä oli siivet.”
-Dean Jackson


Metataito Klinikka. Balk, A. Itsetuntemuksen kehitysvaiheet. 7.2.2020 https://metataito.fi/blogi/itsetuntemuksen-kehitysvaiheet/

Flow-akatemia. Viisaan elämän metataidot -podcastissa 6.4.2021 Anssi Balk https://www.flow-akatemia.fi/podcast/anssi-balk-viisaan-elaman-metataidot

Nederström, M. 2017. Personality assessment and self-other rating agreement: moderators and implications of agreement. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta. Väitöskirja. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52965

Yle.fi. Ziemann, M. 22.1.2017. Väitös: Hankala pomo on vähemmän hankala, jos saa tietää olevansa hankala
https://yle.fi/uutiset/3-9414653

Haikala, J. & Häkkinen, R. 2018. Itsetuntemuksen kautta parempaan dialogisuuteen parisuhteessa – Työkalu yhteisen motivaation tunnistamiseksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Sosionomi amk. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/147983/Haikala_Jussi_Hakkinen_Riikka_2018.pdf?sequence=1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *