Siirry suoraan sisältöön

Mitä on minäpystyvyys?

  • tehnyt

Mieti kahta tilannetta.

Lounas

Lounasaika, mutta ei lounasta. Jälleen kerran on unohtunut miettiä etukäteen, mitä ruokaa olisi tarkoitus laittaa. Jääkaappiin olet kuitenkin sopivasti ennakoivana ihmisenä hankkinut jauhelihaa, noin perustarpeiksi. Päätät tehdä jauhalihakeittoa. Käytät yleensä jauhelihakeittoon keittojuureksia mutta ne ovat loppu. Avaat jääkapin oven ja mietit, mitäs nyt? Eihän mautonta keittoa ilman keittojuureksia syö erkkikään. Huomaat jääkaappia kaivellessasi, että perunan lisäksi sieltä löytyy porkkanaa sekä palsternakkaa, joka oli ostettu viikonlopun paremman aterian lisukkeita varten. Noh, valmiiden ratkaisuiden sijaan teetkin keiton, johon laitat perunan kaveriksi tuoretta porkkanaa, palsternakkaa ja vielä sipulia. Lounas valmis – hyvä ruoka, parempi mieli.

Soppaa niin että jalat toppaa sano mummo.

Kutominen

Toinen tilanne. Haluat kutoa uuden paidan, mieluiten hupparin, kokemusta kutomisesta on verraten vähän. Ohje, joka eniten miellyttää sinua, on tehty erityiselle villalangalle ja väreistä, jotka eivät sinua sytytä. Haluat tehdä paidan puuvillasta. Käyt innosta uhkuen hakemassa riittävän määrän lankaa, vähän jopa ekstraa, alat tavoistasi poiketen kutoa kuitenkin mallitilkkua ennen varsinaisen työn aloittamista. Huomaat, että vaikka langan paksuus on ohjeen mukainen, lanka käyttäytyy aivan eri tavalla kuin olit ajatellut. Joudut vaihtaa puikot huomattavasti pienempään, kutoa ja purkaa, kutoa ja purkaa – mitata – kunnes löydät sopivat puikot joilla ohjetta seuraten paidan pitäisi asettua mittoihinsa. Matkan varrella huomaat, että erikoinen lankavalinta aiheuttaa uusia haasteita. Mutta edelleen teet, purat, teet jälleen, purat jälleen – ja löydät toimivan ratkaisun. Ja saat neuleen valmiiksi. Olet työn edetessä muuttanut ideaa paidan värityksestä, ja lopputulos aiheuttaa lämpimän läikähdyksen rinnassasi. Onnistuit.

Mittaa, laske, tee – pura. Mittaa uudelleen.

Mikä yhdistää näitä kahta arkista tilannetta?

Itsepystyvyyden tunne.

Luovat ratkaisut.

Toiminnan mukauttaminen tilanteen vaatimalla tavalla.

Molemmissa tapauksissa kuvauksen henkilöllä on ajatus, jonka toteuttamisessa ilmenee yllättäviä haasteita. Mahdollista olisi ollut, että jauhelihakeiton sijaan olisikin valmistettu spagettia ja jauhelihakastiketta, tai vaikka lämmitetty purkkihernaria. Tai että langat olisivat jääneet käsityökoriin ja aloitettu työ kesken suuren turhautumisen saattelemana, koska tästä ei vaan tule yhtään mitään.

Ollako vaiko eikö olla – pystyvä?

Tilanteiden vaatima kyky löytää korvaava, toimiva tapa voivat molemmissa tapauksissa olla myös taitotasoon nähden haastavia. Jos ei ole vielä paljonkaan kokemusta kutomisesta tai kokkaamisesta ja ottaa haasteekseen poiketa annetusta ohjeesta, vaatii toimeen tarttuminen minäpystyvyyden tunteen syttymistä. Se, miten haasteen toteutus käytännössä vaikuttaa minäpystyvyyden tunteen voimakkuuteen, riippuu monista tekijöistä. Mutta niin pienen kuin suurenkin haasteen voittaminen aiheuttaa joka tapauksessa minäpystyvyyden tunteen vahvistumista.

Minäpystyvyys

Minäpystyvyys tarkoittaa yksilön uskomuksia tai arvioita omista kyvyistään suoriutua erilaisista tehtävistä (Bandura, 1986). Minäpystyvyyden (self-efficacy) teorian isänä voidaan pitää amerikankanadlaista Albert Banduraa, joka kehitti teorian vuonna 1977. Banduran sosiaalis-kognitiivisen teorian mukaan ihminen oppii havainnoimalla itseä ja muita ihmisiä vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa käyttäytymisen, persoonallisten tekijöiden ja sosiaalisen ympäristön kanssa (Bandura, 1986). Sosiaalinen vertailu on siis osallinen minäpystyvyysuskomusten muodostamisessa (Banudra, 1986, 1997). Bandura pitää uskomusta minäpystyvyydestä kaikkein merkittävimpänä vaikuttajana ihmisen toimintaan (2016; 2006). Minäpystyvyyttä ja sen vaikutuksia työelämässä on tutkinut Klén (2012), ja hänen mukaansa minäpystyvyys tarkoittaa ihmisen uskomuksia omasta motivaatiostaan, mahdollisuuksistaan ja toiminnastaan jonkun tehtävän suorittamiseen.

Minäpystyyvydestä käytetään myös käsitteitä itsetehokkuus, pystyvyys tai tehokkuususkomus (Klén 2012, 14.)

Itseluottamus

Filosofian tohtori, psykoterapeutti Annamari Heikkilä korostaa väitöskirjassaan kokemuksen vaikutusta minäpystyvyyden rakentumiseen. Heikkilä käyttää Ilona Rauhalan haastattelussa väitöskirjasta kertoessaan minäpystyvyydestä termiä itseluottamus. Itseluottamuksen rakentumiseen vaikuttaa monet tehtävät, toimet ja ympäristöt joissa toimimme – ja kun itseluottamus onnistumisen kokemuksia luovien osataitojen kehittymisen avulla vahvistuu, tartumme todennäköisemmin myös tehtäviin, joista meillä ei ole vahvaa kokemusta.

“Usko itseen ei välttämättä takaa menestystä, mutta epäusko itseään kohtaan saa varmasti aikaan epäonnistumista.”
-Albert Bandura-

Oli sitten kyseessä keiton modifiointi saatavissa olevilla ainesosilla, käsitöissä uusien asioiden oppimisen tavoittelu, pähkähullu päähänpinttymä triathlonin harrastamisesta vaikka ei osaa vielä edes kunnolla vaparia – tai vaikka lapsen kännykkäsovelluksella itsesäveltämänsä biisi – olemme jatkuvasti oman osaamisen kehittämisen ja oman minäpystyvyyden tunteen muodostumisen ympäristössä. Muistetaan myös se, että antamallamme palautteella voi olla merkittävä rooli palautteen saajan minäpystyvyyskokemuksen muodostumiseen. Hyvä keitto siitä tuli!

Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The exercise of control. New York: W. H. Freeman and Company.

Bandura, A. (1986). Social foundations of thought and action: A social cognitive theory. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall.

Heikkilä, Annamari. Väitöskirja: University Student’s Approaches to Learning, Self-Regulation, and Cognitive and Attributional Strategies. Connections with Well-Being and Academic Success. Helsinki, 2011. Yliopistopaino.

Klén, K. 2012. Minäpystyvyys ja sen vaikutukset työelämässä. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Käy kuuntelemassa Annamari Heikkilän haastattelu Minäpystyvyyden merkitys onnistumiselle Ilona Rauhala Podcastissa tästä linkistä.

Mikä kokemus, teko tai kommentti on sinulla vaikuttanut minäpystyvyyskokemukseen? Hyvästi vai pahasti? Kerro – kuulen mielelläni kokemuksianne asiaan liittyen.

– ”Muut tekee mitä ne osaa, minä teen mitä haluan” opetti isä jo aikoinaan ja näillä jäljillä taaplattu tähänkin asti – Piia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *